Perjantaista selvittiin hengissä ja vähitellen oli aika lähteä kohti toista festivaali päivää. Tämän päivän päällimmäinen agenda oli tutustua festivaaleilla Taisto-kotiolutkilpailun finaalikaksikkoon. Kilpailussa vastakkain oli kaksi kotioluttaituria Sampo Järvi Turusta ja Tommi Särkkä/Ukonmalja Jyväskylästä. Finaalikaksikko pääsi finaaliin ja Oluton festareille markkinoimaan oluitaan alkukarsinnan kautta.
Enemmän infoa näistä kotiolutmaistereista: Olutkellarin jutussa.
Saavuimme festareille siinä puoli kahden maissa ja eikun juomalippuja ostamaan. Porukkaa olikin paikalla sellainen reilu parisenkymmentä ja musiikki soi sopivan rauhalliseen tahtiin taustalla. Juomaliput kourassa marssimme hanoja kohti. Ensimmäiseksi otinkin ison tuopillisen…
 |
| ”Palokkalaista savunkorjuuta” |
Panimo Hiisi Savunkorjuu – Helposti juotava olut, jossa ruohoista humalaa, maltainen ja hieman savuisuutta. Tuo savu oli erittäin mieto. Ihan ok olut, mutta maistamistani Hiisin oluista se kehnoin.
Samalla kun itse kaatelin Savunkorjuuta suuhuni, niin ystäväni Mape ihastui omaan ostokseensa, joka oli Rekolan Panimon Munkintie. Loppuillasta hän itse asiassa kertoikin, että tämä oli hänen mielestään paras mitä festareilla maistoi. Muut kaksi hänen suosikkiaan olivat Beer Hunter’s Mufloni Äkäpukki ja Rekolan Panimon Katajan Kuiske. Erittäin hienoa, että ikänsä vaaleita lagereita hörppineelle herralle maistui noinkin erilaiset oluet mihin on normaalisti tottunut. Ensimmäiset tuopit, kun oli kumottu siirryin kotiolutfinalistien tiskien äärelle. Vaihdoimme muutamia sanoja siinä keskenään, jätkät antoivat tuopilliset tummaa mukaan ja onnen toivotusten jälkeen siirryin suorittamaan tehtävääni.
 |
| Kotiolut finalistit |
Tommi Särkkä/UkonMalja – Ragnarök – Tuoksussa tulee jo esille pehmeys. Reilusti vaniljaa, espressoa ja tummaa suklaata. Maussa nämä samat piirteet ovat myös hienosti esillä ja lisänä laktoosi tekee tästä nautinnollisen kokonaisuuden. Itselleni Milk Stoutit ovat olleet melko harvinainen makuelämys ja tämä teki minuun suuren vaikutuksen. Loistava olut kerta kaikkiaan.
Sampo Järvi – Kasipallo – Paahteinen olut, jonka kaverina on reilusti greippistä humalointia. Tässä oluessa voimakas humalointi ja paahteisuus ovat hienosti balanssissa, eikä häviä yhtään kaupanhyllyistä löytyville lajikumppaneilleen. Tarjoaa mukavan reilun humaloinnin omaan humalan nälkääni. Ei moitteen sijaa, niin minkäänlaista, vaan taitavasti valmistettu loisto olut.
Maisteltuani nämä oluet olin erittäin vaikean valinnan edessä. Black IPA on tyyliltään enemmän omaan suuhuni sopiva ja tykkään erittäin paljon voimakkaasti humaloiduista oluista. Tässä Kasipallossa oli juuri sellaisia elementtejä, että voisi hyvinkin olla oma valintani voittajaksi, mutta toisessa lasissa oli tämä itselleni tuntemattomamman tyylilajin edustaja ja pitkän pohdinnan jälkeen monipuolisemmalla makumaailmallaan voiton vei…
 |
| Hankala tehtävä… |
 |
| Hieman piti miettiä… |
 |
| Oma suosikkini!!! |
Suora lainaus suoraan Tommin antamasta mainoslappusesta:
”Ragnarök Milk Stout on tumma, brittityylinen pintahiivaolut. Sen valmistuksessa on käytetty seitsemää ohramallasta, mallastamatonta ohraa ja paahdettuja kaura- ja tattarihiutaleita. Espressosta lisäpaahteisuutta saava olut on lempeytetty suomalaisen maidon laktoosilla ja Reilun kaupan vaniljalla.
Skandinaavisessa mytologiassa Ragnaök on lopunaika, maailmanpalo, jonka aikana käydään viimeinen taistelu jättien, jumalten, ihmisten ja muiden olentojen välillä. Loppu ei kuitenkaan ole lohduton, vaan uuden, kauniin ja toiveikkaan ajan alku:
…siellä ihmisistä parhaat iloisina juovat hyviä juomia.
Ukonmalja on vuodesta 2007 toiminut, oluen kokemiseen ja valmistukseen painottunut ei-kaupallinen kotikäsityöläispanimo Palokassa, Jyväskylässä.”
 |
| ”Rakit” |
Kävin viemässä lappuni äänestykseen ja toivotin toistamiseen onnea kilpailuun. Sitten alkoikin olla aamupalan aika ja kävin hakemassa Ylikypsän possu sandwichin ja palan painikkeeksi…
Panimo Hiisi Raivoava Rakki – Voimakkaasti humaloitu olut, jossa tuoksussa kivasti trooppista hedelmää ja karamellisuutta. Maultaan Raivoava Rakki tarjoaa maltaan ja trooppisen humaloinnin tarjoaman välien mittelön, jossa mallas pitää mukavasti humaloinnin aisoissa, tarjoten siitä sopivia puraisuja siellä täällä. Loistava suoritus Hiisiltä ja kun ajattelee, että on kyseessä panimon ensimmäinen kaupallinen olut, niin ei voi kuin hattua nostaa. Tätä pitää saada ehdottomasti lisää.
 |
| Mapen valinta 🙂 |
 |
| Rakki ja possu |
Toisessa kädessä ylikypsää possua ja toisessa raivoavaa rakkia. Hyvin toimivat yhdessä ja kun sandwich oli tuhottu, niin seuraamme liittyi Olutkellarin J-P. Hän aloittikin hankalan, mutta mieluisan urakan ja ryhtyi selvittämään kahden kotiolutfinaali oluen parhaimmuutta. Keskustelimme pitkään näiden kahden oluen ominaisuuksista ja ei tämä valinta ollut hänellekään mikään helppo. Scube ja Mape tiesivät heti oman suosikkinsa ja laittoivat rastin Ukonmaljalle. Lähdin siitä sitten hieman kiertelemään ja kävin vaihtamassa muutaman sanan Brewcatin – tiskillä missä jätkät kertoivat kotioluen valmistuksesta. Samalla alkoikin esiintymislavalla Ruosniemen Panimon esittely ja sieltä panimolta oli jätkät kertomassa mistä ovat lähteneet ja mitä on tulevaisuudessa luvassa. Mielenkiintoisia tarinoita ja tästä kirjoittamastani Ruosniemen Panimo – artikkelista löytyykin samaa infoa mitä lavalla kuultiin. Samalla jätkät kertoivat myös Beer Hunter’sin kuulumisia. Samalla kävin hakemassa hanaan ilmestynyttä…
 |
| Brewcatin tiskillä… |
 |
| Isoportteri |
Pyynikin Käsityöläispanimon Isoportteri – Mainio Portteri, jossa reilusti paahdetta ja mukavasti makeutta. Makeaa mallasta, salmiakkia ja pieni tujaus savuisuutta. Erittäin nautinnollinen olut, jota pitää saada lisää.
Pieni tuopillinen Isoa Portteria alkoi olla tuhottu, niin alkoi olla se hetki festaripäivää, kun lähtisin tutustumaan Hiisin Panimolle. Ruosniemen Panimon poijjat lähtivät jo hakemaan autoa, joten ehdin ottaa vielä pikaisen session sihteerin kanssa…
Ruosniemen Sihteeri Blond – Mukavan belgihiivainen ja paljon mausteita. Inkivääriä ja korianteria juuri sopivasti, eikä inkivääri rupea potkimaan suussa, vaan antaa mukavan sysäyksen makuun. Kevyt raikas kesäjuoma, joka maistui vallan mainiosti myös syksyn pimeydessä.
 |
| ”Kaunis vaalea sihteeri” |
Sihteeri kun oli hoideltu, niin rotsi niskaan ja kömpimään Rekolan Jarin kanssa Hiisin Tatun takapenkille. Saavuimme Hiisin Panimolle ihan kolmen auton voimin ja mukana oli mm. Ruosniemen Panimo, Malmgård, Sori Brewing, Rekolan Panimo ja joku random Jaska jostain kaljablogista 🙂 Tatu esitteli panimonlaitteiston ja kertoi, kuinka heillä olut valmistuu. Opettavaisen tuokion jälkeen pääsimme maistamaan Raivoavan Rakin uusinta erää. Erittäin mielenkiintoinen vierailu ja siitä suuret kiitokset Hiisille. Hauska sattuma kävi sillä vierailulla, kun Rekolan Jarin kanssa seisoimme vierekkäin ja kumpikin näppäili kännyköitään. Siinä sitten samalla sekuntilla Twiittasimme, että olemme vierailulla Hiisillä 🙂 Vierailun jälkeen kuului taustalta porilainen kohteliaisuus Hiisin panimosta ”Ei tää nyt ihan paska ollu” 🙂 Sitten eikun nokka kohti Veturitalleja ja samalla näpyttelin ystävilleni tekstiviestiä, että hilaavat itsensä myöskin talleille, niin päästään kaupungille syömään. Jätkät kaatoivat viimeiset bulkkitölkit naamaansa ja lähtivät talsimaan kohtia Veturitalleja. Päästyäni tapahtumapaikalle käppäilin jututtamaan kotiolutfinalisteja ja samalla otin vielä juomat maisteluun. Kumpikin finalisti oli viihtynyt erittäin hyvin tapahtumassa ja olivat saaneet todella paljon positiivista palautetta. Uskon, että heillä oli varmasti mukava päivä tarjoilla omia juomiaan oluenystäville. Jätkiä odotellessa kävin hakemassa…
 |
| Hiisillä… |
 |
| ”Karjalaa” |
 |
| Olutkeskustelua |
 |
| Sori Brewingin jätkät |
 |
| Hiisi & Sori |
 |
| ”Katajainen kuiskaus” |
Rekolan Katajan Kuiske – Doppelbockmainen katajan ja rukiin hieno yhdistelmä. Kataja tulee melko hyvin esille ja mukavan karamellisen maltainen. Erittäin hyvää olutta Rekolalta.
Sittenpä Team JaskanKaljat –jäsenet Mape ja Scube saapuivat ja lähdimme kaupungille syömään. He halusivat Amarilloon syömään ja maha kurnien en laittanut yhtään vastaan. Tilasin oikein maistuvan Double Cheese Burgerin ja tyydyin isoon kanisteriin perusolutta, kun Stadin Amarillo Alea ei ollut saatavilla. Ruoka vauhdilla naamaan, koska piti siirtyä takaisin festareille. Siellä alkoikin häämöttää Kotiolut finaalin voittajan julkaisu ja saavuimme paikan päälle juuri, kun voittaja ratkesi. Voiton vei Tommi Särkkä/Ukonmalja ja erittäin suuret onnittelut vielä kerran Tommille. Hieno olut voitti ja Sampo Järven olut oli myös aivan mahtavan makuinen. Kävin vielä kädestä pitäen onnittelemassa Tommia ja hän kaatoi vielä tuopillisen voittaja olutta. Sain siitä vielä Sampo Järven Kasipalloa ja siirryin pöydän ääreen odottamaan illan esiintyjää. Alun perin siellä piti esiintyä joku bändi, mutta bändin peruuntuessa tilalle tulikin kaksi stand up koomikkoa. Hieman ennen esityksiä kävin vaihtamassa Hiisin Mikan kanssa muutaman sanan tapahtumasta ja otin mukaani illan viimeisen oluen festareilla, joka oli samalla tapahtuman paras olut: Beer Hunter’s Mufloni Äkäpukki.
 |
| Aatu Raitala |
 |
| Antti Haapala |
Äkäpukkia siemaillessa lauteille nousi ensimmäisenä Aatu Raitala, joka veti ihan ok setin. Ei mikään älyttömän hauska, mutta muutama ihan hyvä juttu. Aatun jälkeen lavan valtasi Antti Haapala, joka oli mielestäni erittäin hauska ja juttua riitti. Yleisökin näytti selvästi enemmän nauttivan Antin jutuista. Välillä sai oikein kunnolla nauraa. Hieno veto!!! Sitten alkoikin olla tältä erää Oluton Festarit nähty ja kävin vielä morjenstamassa muutamat kaverit. Siirryimme Olutkellarin J-P:n, Mapen ja Scuben kanssa Harry’siin vielä nauttimaan muutamat oluet, kun ei vielä oltu tarpeeksi saatu 🙂
Harry’s olikin tupaten täynnä, mutta ”pelimieskaksikko” Mape & Scube saivat taiottua meille istumapaikat. Tilasin tiskiltä Malmgårdin Proto#3:sen ja siirryin pöydän ääreen kuuntelemaan Scuben ”iskurepliikkejä”. Viihdettä isolla veellä. Niitä juttuja kuunnellessa jää aikaisemmin illalla esiintyneet stand up –koomikot kakkoseksi. On se jätkä aika taikuri, kun muutamalla lauseella sai taiottua meille vapaita istumapaikkoja ja kun äsken pöytä oli ollut täynnä naisia 🙂
Malmgård Proto#3 – Melko perus Amber Ale, josta jäi hieman pliisu olo. Potentiaalia olisi ollut, mutta jäi jotenkin puolitiehen. Tykkään erittäin paljon kyseisen tyylisistä oluista ja esim. BrewDog 5 A.M. Saint, Stone Levitation Ale ja Beer Here Dead Cat ovat erittäin loistavia. tästä Proto kolmosesta jäi puuttumaan se luonne, jota näillä kolmella on.
Proto kolmosen jälkeen Scube toi minulle…
Rogue Chipotle Ale – Kolmas maistamani kyseisen panimon tuotos ja jatkaa samalla linjalla, että ei oikein sytytä. Chiliä tässä ei juurikaan ole ja se pieni chilin puraisu mikä siitä irtosi, niin tuli melko jälkijunassa. No olihan päivän aikana tullut jo muutama olut maistettua, että makuaisti ei ollut välttämättä täydessä terässään, mutta siltikään ei tästä juurikaan positiivista sanomista ollut.
Jätkillä alkoikin olla kiire päästä johonkin DiscoPoppisTeiniHelvettiBaariin, joten kävin hakemassa illan viimeisen hyvän oluen, koska ajattelin, että seuraavassa paikassa ei hyvää tule varmasti vastaan. Silmäilin BrewDog pullorivistöä ja valintani päätyi seuraavaan juomaan…
BrewDog / 8 Wired Dog Wired – Oikeastaan aika loistava olut ja tyylilajinsa kuningas ainakin omassa kirjassani. Uusi Seelantilaiset humalat antoivat mukavan sysäyksen tälle makuelämykselle. Ruohoista humalaa ja loppujen lopuksi hieman kuiva. Toimiva kokonaisuus ja tähän oli hyvä lopettaa loistavien oluiden nautiskelut tälle reissulle.
Jätkät veivät minut johonkin teinihelvettibaariin, jossa saivat rauhassa kokeilla iskurepliikkejään. Itse istuskelin pöydän ääressä ja imeskelin paikan parasta olutta, joka oli Leffe Blonde! Siitä sitten grillin kautta unille.
Yhteenvetona tästä kahden päivän Oluton Festareista, niin jäi erittäin positiivinen fiilis. Tunnelma oli erittäin rento ja siellä olostaan pystyi nauttimaan. Musiikki oli oikein hyvää, eikä soinut liian kovasti. Esiintyjät Pertti Kurikan Nimipäivät etusijalla olivat mainiota. Jatkossa kun olisi, vaan enemmän hanapaikkoja, niin eipä olisi mitään valittamista. Nyt siinä muutamia oluita odottaa ja hieman kytätä. Olutvalikoima oli sopivan kokoinen ja laadukas. Eihän siellä valikoimassa yhtään huonoa ollut.
Festareiden kaksi parasta olivat:
- Beer Hunter’s Mufloni Äkäpukki
- Panimo Hiisi Raivoava Rakki
Kiitokset tapahtumanjärjestäjille hienosta tapahtumasta ja kiitokset myös kaikille mukana olleille. Erityiskiitokset kaikille mukana olleille panimoille ja kotiolutfinalisteille. Lopuksi vielä kiitokset Olutkellarin J-P:lle, Mapelle ja Scubelle loistavasta seurasta ja hienoista keskusteluista hienojen oluiden parissa!
