Ruosniemen Panimon tarina sai alkunsa espoolaisessa kerrostalokaksiossa, jossa aluksi kiehui neljällä keittolevyllä muutaman kymmenen litran kattilat. Maltaiden jauhaminen tapahtui saunan kaiteeseen ruuvatulla käsimyllyllä. Näistä kokeiluista rohkaistuneena panimon perustajan mieleen tuli kokeilla tehdä hommaa isommassa mittakaavassa ja tee-se-itse – henkisenä kaverina hän alkoi haalia sopivaa käytettyä tavaraa (mm. maitosäiliöitä Turun meijerin takapihalta), joista panimon voisi rakentaa. Sopivat tilat panimolle löytyivät hänen veljensä maatilalta Porin Ruosniemestä, jossa osa 1800-luvulta peräisin oleva kivinavetta on valjastettu panimon käyttöön. Panimon rakentaminen tapahtui vuoden 2010 aikana ja vuosi 2011 kuluikin pääasiassa erilaisiin testikeittoihin ja lupien hakemiseen. Vuonna 2011 panimoa pyörittävä porukka laajeni viisihenkiseksi. Kaikki mukaan liittyneet olivat olutta harrastavia opiskelukavereita Otaniemen Teknillisestä korkeakoulusta. Panimon perustaja ja pääosakas on Juho-Matti Karpale.
![]() |
Ruosniemen Panimorakennus |
Vuoden 2012 alussa panimo sai viralliset valmistus- ja myyntiluvat ja ensimmäiset tynnyrit menivät ravintolaan myyntiin saman vuoden heinäkuussa. Nyt panimoa pyörittää 7 henkeä, kun mukaan liittyi kaksi innokasta olutharrastajaa Porista. Suurin osa panimon henkilöistä asuu ja työskentelee pääkaupunkiseudulla, joten vahvistukset läheltä panimoa tulivat todella tarpeeseen. Panimonlaitteisto on itse suunniteltu ja pääasiassa myös itse asennettu. Siihen sisältyy yksi keittokattila, kaksi mäskäyssäiliötä, yksi pääkäymissäiliö ja useita varastointi/jälkikäymissäiliötä. Tällä kokoonpanolla syntyy maksimissaan 550 litrainen oluterä. Panimotoiminta onkin ollut perustajille hyvä vastapaino päivätyölle. – Käsillä tekeminen ja työn tuloksen näkeminen välittömästi on kaltaisillemme konttorirotille harvinaista herkkua. Kuuluu panimolta kommentti panimotoiminnastaan. Ruosniemen Panimon perustajat ovat kaikki insinööritieteissä kunnostautuneita ammattilaisia, joita yhdistää rakkaus hyvään olueen, päivätyö PowerPointtien parissa ja näkemys siitä, että elämässä pitää tehdä muutakin kuin raportteja, resursointia ja kravattisolmuja. Olutnimistä ja panimon tavoista tiedottaa toiminnastaan kumpuaakin, että sopiva määrä itseironiaa ja se, ettei ota itseään liian vakavasti on osa panimontoimintaa ja kertoo paljon perustajajäsenistä. Kaikkea ei tarvitse tehdä hammasta purren, vaan asiat voi silti tehdä hyvin, mutta pilke silmäkulmassa.
![]() |
Panimon ensimmäinen kegi maailmalle |
Panimoyrittämisessä on toki ollut hankaluuksiakin, mutta pääosin Ruosniemen panimolaiset ovat saaneet nauttia tästä alkutaipaleesta täysin rinnoin. Panimon ikimuistoisimmat fiilikset ovat olleet kun he hieroivat kauppoja ensimmäisistä tynnyreistä. kun Toinen mieleenpainuva tapahtuma oli, kun ensimmäinen tuoppi Pikkupomoa laskettiin englantilaiselle herrasmiehelle ravintola Pikkulinnussa ja kolmantena kun oma hanalogo oli ensimmäistä kertaa useiden Helsingin olutravintoloiden hanoissa ja panimon nimi liitutaululla.
Toiminta nykyisin
Panimon toiminnassa on mukana tällä hetkellä se seitsemän henkilöä ja toiminta on vielä tällä hetkellä harrastus heille kaikille. Tekemistä riittää hyvin kaikille, kun pitää mm. ostaa raaka-aineita, tehdä olutta, valvoa kypsymistä, tynnyröidä, myydä, toimittaa asiakkaille, kehittää uusia tuotteita, tiedottaa asiakkaille ja Facebook-faneille toiminnasta, remontoida laitteita jne. Panimo tekee olutta viikonloppuisin parin viikon välein Porissa ja kaikki panimon henkilöt osallistuvat tekemiseen vuorollaan. Vuodelle 2013 tavoitteena on tuottaa 10 000 litraa olutta. Panimon myyntivaltteja eivät ole edullinen litrahinta ja helppo juotavuus, vaan maultaan omaleimaisten, haastavien ja laadukkaiden oluiden tarjoaminen ihmisille, jotka arvostavat hyvää olutta. Tätä kuvastaakin erittäin hyvin panimon perustajan lause ”Teemme olutta, jota itse haluamme juoda.”
Tässä onkin suoralainaus Ruosniemen panimolta:
”Haluaisimme kovasti myötävaikuttaa osaltamme suomalaisen olutkulttuurin kehittymiseen ja ravintola-asiakkaiden laatutietoisuuden kasvamiseen. Teemme olutta, josta itse pidämme ja olemme jo osoittaneet, että muutkin siitä pitävät. Ale-oluiden myynti on kasvanut Suomessa viime vuonna selkeästi ja pidämme sitä erittäin hyvänä kehityksenä.”
Mitä tulevaisuus tuo mukanaan?
Ruosniemen Panimo tulee osallistumaan tämän vuoden heinäkuussa Helsingin Suuret Oluet, Pienet Panimot – festivaaleille. Se tulee olemaan suuri ponnistus tämän kokoiselle panimolle. Tapahtuma on mahtavin ja hienoin katsaus suomalaiseen pienpanimokulttuuriin. Sitä koko panimon henkilöstö odottaakin innolla, että miltä meno näyttää tiskin toiselta puolelta.
Ruosniemen Panimo ei halua tässä vaiheessa paljastaa enempää tulevista uutuuksista, kuin että niitä on kyllä tulossa. Panimo ilmoittaa uusista kuulumisistaan Facebookissa eli kannattaa liittyä seuraajaksi. Jotain mielenkiintoista on kuitenkin Porin suunnasta luvassa, kun Ruosniemen Panimon porukka oli käynyt panemassa olutta yhteistuumin loistavista oluistaan tunnetun Beer Hunter’sin kanssa.
Ruosniemen Panimon olutvalikoima:
Tuotevalikoimaan kuuluu tällä hetkellä kaksi olutta. Molemmat tuotteet ovat tällä hetkellä ainoastaan ravintolamyynnissä ja tynnyritavaraa. Oluet toimitetaan Keykeg- tynnyreissä, jotka ovat kevyitä käsitellä ja voidaan käytön jälkeen lajitella ja kierrättää muiden talousjätteiden kanssa. Nämä alla olevat kuvaukset oluista ovat suoraan panimolta.
- Pikkupomo Ale on 6 prosenttinen, väriltään meripihkaan taittava, rapeasti Columbuksella humaloitu maltainen ale, johon Cascade tuo hedelmäistä
aromaattisuutta.
- Piirimyyjä APA on väriltään keltanoranssi ja tuoksussa tuntuu reipas kuivahumalointi. Tähän 5,7-prosenttiseen American Pale Aleen on lisätty pieni määrä vehnämallasta tuomaan makuun mukavaa pehmeyttä. Katkerohumalana käytämme tässä Magnumia ja kuivahumalointiin käytettyä Cascadea ei siis säästellä.
Tuotteiden saatavuus:
Tuotteiden saatavuus on vaihtelevaa, mutta pääasiassa Ruosniemen oluita on saatavilla pääkaupunkiseudulla ja Porissa. Porissa esimerkiksi Pub Winston on myynyt Ruosniemen Panimon tuotteita aivan koko panimon olemassaoloajan, joten se on varma paikka siellä päin liikkuville. Pääkaupunkiseudulla Pikkupomo ja Piirimyyjä ovat olleet myynnissä noin kymmenessä ravintolassa ja saatavuustiedot ovat nähtävillä Facebookin kautta. Tulevaisuuden tavoitteena panimolla on parantaa saatavuutta muissakin isommissa kaupungeissa.
Jaskan mielipide panimosta:
Arvostan erittäin korkealle panimoita, jotka tekevät juuri sellaista olutta, kuin itse haluavat juoda. Tämä ei ole kuitenkaan helppoa maassa, jossa ylivoimaisesti suurin määrä kurkkuun kaatuvasta oluesta on vaaleaa bulkkilageria. Vaatii paljon rohkeutta tehdä massasta erottuvia oluita ja siitä pisteet Ruosniemen Panimolle. Ja siitä vieläkin suurempi hatun nosto, että panimon ensimmäisinä tuotteita olivat näinkin massasta erottuvat oluet. Monesti panimot lähtevät hieman varovaisemmin liikkeelle ja hakevat paikkaansa hieman ”helpommilla” oluilla, jotka ovat yleensä vaalea lager ja pils –rintamalta. En sano, että tämä on väärin, mutta kaikki tyylillään ja tämä Ruosniemen tyyli on oikein hyvä.
Ruosniemen Panimon oluet eivät olleet minulle entuudestaan tuttuja. Panimolta saapuikin paketti, jossa oli kaksi 0,75 litran pulloa ja pulloissa oli merkinnät PM ja PP. Tästä haluankin kiittää panimoa erittäin paljon, että ovat nähneet vaivaa. Heillä ei kuitenkaan ole ollenkaan pullotuotantoa, joten olen otettu saada maistella näitä oluita. Ensimmäiseksi otin maisteluun panimon ensimmäisen oluen eli Pikkupomon, joka oli juuri sellainen olut, mikä itsellenikin maistuu erittäin hyvin. Trooppisten hedelmien pehmeyttä ja sitrusmaista kirpeyttä. Brittityylinen APA, josta ei voi olla nauttimatta. Ensimmäisen lasillisen jälkeen suu kääntyy hymyyn uudestaan, kun tajuan että tätä herkkua on vielä sen verran, että saan toisenkin lasin täytettyä.
Seuraavana päivänä oli aika ottaa maisteluun panimon toinen olut, joka kantaa nimeä Piirimyyjä. Odotukset olivat erittäin korkealla, koska Pikkupomon erinomaisuus oli vielä muistissa. Tämä Piirimyyjä oli Pikkupomoa hieman greippisempi, mutta muuten melko samanlainen. Tästä puuttui Pomon ”brittityyli” ja tässä oli joku erikoinen maku, joka itseäni hieman häiritsi. En saanut oikein kiinni tästä sivumausta, joka minua hieman häiritsi, mutta se tuli hieman esille myös tuoksussa. Tässä nyt oli alkuun hieman mietteitä näistä oluista ja tässä muutaman päivän sisällä tulee tarkemmat arviot luettavaksi.
Ruosniemen Panimolla on selvästi tekemisen meininkiä ja heidän kaksi ensimmäistä olutta olivat hyvä startti alkavalla panimotaipaleelle. Tulen mielenkiinnolla seuraamaan panimon taivalta ja toivotankin erittäin paljon onnea alkaneelle matkalle.
Mitä tarkoittaa "brittityylinen apa"?
Kyseinen olut on jenkkihumaloitu ja maussa trooppista hedelmää, sekä greippiä. Näiden lisäksi mukana puumaisuutta, jota monissa britti aleissa on. eli tästä tulee ajatusleikki brittityylinen APA 🙂