Jaska vaaleilla laakereilla – Alkusanat

Vaaleat Lager oluet ovat olleet ties kuinka pitkään se
myydyin oluttyyli Suomessa. Tähän vaikuttavia tekijöitä on monia, enkä aio
tässä jutussa niihin hirveästi takertua, vaan mainitsen niistä jotain. Kolme
suurinta panimoa Suomessa ovat eturintamassa puskemassa suuria
salkkumäyrismonipakkauksia tätä vaaleaa lageria kuluttajien ostoskoreihin
edullisin hinnoin.  Tähän kun otetaan
mukaan kaksi kaupan alan hallitsevaa toimijaa Rainbow, Euroshopper, Pirkka yms
oluilla, niin vaalea mauton soppa on valmis. Itselläni on jo pitemmän aikaa
ollut missiona saada ihmisiä pois näistä bulkkilagereista ja tällä Jaska
vaaleilla laakereilla jutulla pyrin taas tuomaan sanomaani eteenpäin, joka on
tuoda suomalaisia pienpanimoita esille ja yrittää saada ihmisiä tajuamaan, että
on muutakin kuin bulkkibisseä. 

”Alkolukko”

Olen aina ajatellut, että ihmisellä on oikeus juoda sitä
mitä haluaa ja edelleenkin, niin ajattelen. Se ei silti poista sitä tosi asiaa,
että oikein sydäntä riipii katsoa aina kaupassa käydessä kun ihmiset kantavat
näitä pahvisalkkujaan. Toinen ääripää on sitten ”erikoisoluiden” ostajat joihin
törmää harva se päivä. Nämä tyypit mietiskelevät oluthyllyjen luona ääneen
mumisten, että pitääpä ottaa jotain erikoista olutta. Sitten ostoskoriin lentää
sixpäkki Tuborg Limecuttia tai nelipäkki Sollia/Coronaa. Kun vieressä olisi
majaillut esimerkiksi Stadin Lager tai Samuel Adams Boston Lager. Äskeinen
esimerkki on viime viikolta, kun itse nappasin mukaani juuri saapunutta Stadin
Lageria ja tietenkin Nokian Panimon 66 APAa. No joo! Jokainen juo mitä haluaa,
eikä se ole minulta pois jos toinen tykkää omasta mielestäni huonosta oluesta.
Ihmisillä on omia mielipiteitä ja niitä kunnioitan. Makuasiat ovat kuitenkin se
hienoin väittelyn aihe, eikö totta?

Nyt palataan tähän Jaska vaaleilla laakereilla -juttuun. Tarkoituksena
minulla on, että olen viikonlopuksi menossa sellaisen henkilön luokse
kyläilemään, joka on malliesimerkki tästä suomalaisesta olut tottumuksesta.
Ainoa oikea oluttyyli tai oikeastaan ainut oluttyyli on Vaalea Lager ja muut
ovat sontaa. Olut pitää olla niin peruslager, kuin se vaan voi olla. Jos siinä
hiemankin humalakasvi puraisee, niin ei maistu. Eli Jaska lähtee Vaaleita Lager
oluita maistelemaan. Viikonlopun tarkoituksena minulla on katsoa, että mitä
tämä kyseinen testihenkilö ostoskoriinsa laittaa ja sitten yritän löytää
suomalaiselta pienpanimorintamalta saman hintaluokan vastaava tuote ja tarjota
mahdollisuus maistaa parempaa. Seuraavassa kerron hieman taustoja tästä henkilöstä,
jonka luokse matkustan.

KalaHarri oikealta nimeltään Harri Matikainen on meikäläisen
isäukko ja kahden lapseni ukki. Reiluun viidenkympin ikään päässyt KalaHarri on toimittaja, joka lähes kaikessa
mukana, joka vähänkin liittyy kalastukseen tai metsästykseen. Viimeisin tempaus oli osallistuminen Wipeout Suomi kilpailuun Argentiinassa. Hän asuu
Utsjoella maailman parhaan lohijoen lähettyvillä ja kesät heiluu pitkin poikin
jokea airot käsissään nostaen vedestä toinen toistaan suurempia lohikaloja.
KalaHarrin toinen asuinkunta sijaitsee syvällä Savossa elikkäs Kiuruvedellä,
joka on myös viikonloppuna määränpääni. Tässä linkki KalaHarrin nettisivuille,
jossa lisätietoa tästä testihenkilöstä.

KalaHarri on oluenkäyttäjänä juuri suomalainen
peruskäyttäjä. Poikkeuksena on, että salkut jäävät kaupan hyllyille, mutta muuten ostoskoriin
yleensä tulee juomia akselilta OlviFostersKarhuSandelsKoffi. Hän tykkää
ainoastaan Vaaleista Lagereista, vaikka olen moneen otteeseen yrittänyt tarjota milloin minkäkinlaista olutta. Tummat
Lagerit yms. muut eivät maistu hänelle ollenkaan.

Siinä oli hieman pohjustusta tälle jutulleni ja nyt hieman
tarkemmin tehtävästäni. Tarkoituksena on matkustaa Kiuruvedelle, jossa menen
testihenkilön kanssa kauppaan ja sieltä testihenkilö valitsee x määrän oluita,
jotka hän muutenkin ostaisi. Sitten on minun vuoroni yrittää löytää samaisesta
kaupasta suomalaisia pienpanimo-oluita, jotka vastaavat samaa tyyliä ja ovat
hinnaltaan suurin piirtein samassa. Sitten tulemme pitkin viikonloppua
tutustumaan näihin ja raportoimaan blogissa, että kuinka kävi. Tulen
kirjoittamaan jokaisesta oluesta lyhyen arvion ja KalaHarri saa myös avata sanaisen
arkkunsa ja kertoa mielipiteensä oluista. Laitamme lopulta oluet
parhaimmuusjärjestykseen ja katsotaan, kuka on loppujen lopuksi voittaja.
Mielenkiintoisen urakasta tekee se, että Kiuruvesi ei ole mikään suurien
kauppojen ja valtavien olutvalikoimien paikkakunta, vaan tässä nähdäänkin
kuinka pienpanimotuotteet ovat löytäneet kyseiselle paikkakunnalle. Olisin
voinut viedä täältä Joensuusta joitain oluita varmuuden vuoksi, mutta jutulta
olisi mennyt pohja, koska testihenkilö ei osta omia juomiaan Joensuusta vaan
juurikin Kiuruvedeltä. Sitä otetaan mitä on otettavissa.

Eli jos onnistun tehtävässäni, niin olen saanut käännytettyä
taas yhden henkilön pois näistä suurpanimoiden massalagereista ja nauttimaan
parempia pienpanimoiden tuotteita. Tulen viikonlopun aikana raportoimaan, kuinka ”urakka” edistyy 🙂