Orval tämä olutmaailman yksi hienoimpia juomia. Ylistyssanoja voisi heitellä koko tämän julkaisun alusta loppuun ja näitä ylisanoja löytyy varmasti myös muistakin lukuisista olutblogeista samaisella hetkellä. On nimittäin suomalaisten olutblogien yhteisjulkaisun aika. Viime vuonna vedettiin yhteissetti Sinebrychoff Porterista ja nyt vuorossa belgialainen Orval. Kumpikin näistä oluista kantaa harteillaan olutharrastajien tarjoamaa klassikko –nimitystä. Luvassa on lukuisia eri julkaisuja ja itse lähden tässä omassa jutussani vertaamaan omaan kehitystäni oluiden maistelussa. Orval on oman olutblogini kautta aikojen toinen olutarvio mitä olen julkaissut.
Hauska fakta tähän väliin: Olutblogit ovat tehneet nyt kaksi yhteisjulkaisuja ja nämä ovat samalla kaksi ensimmäistä tekemääni olutarviota. Tällä menolla vuoden päästä luvassa Stadin Panimon Extra Special Bitter.
Tässä blogijulkaisussa teen arvion 30.12.2016 maistellusta Orval –nimisestä oluesta ja samalla tarkastelemme muutaman vuoden päähän arviotani samaisesta oluesta, joka tehty 7.8.2012. Saa nähdä löytyykö niistä mitään eroja.
Panimo: Brasserie d’Orval S.A
Maa: Belgia
Tyyli: Belgityylinen Ale
Voltit: 6,9 % (aikaisemmin 6,2 %)
Katkerot: 29,2 EBU
Fiilikset 30.12.2016:
Tuoksussa yrttisyyttä, joka menee hieman rosmariinin puolelle. Hedelmäistä hentoa makeutta. Belgihiiva selkeää ja taustalle kevyttä happamuutta. Pieni pistävyys.
Maultaan omaa belgieileille tai siis Belgityylisille Ale –oluille reilumman humaloinnin. Nielaisun jälkeen suuhun jää pyörimään yrttisyyttä ja kuivattaa suuta. Saisonmaista happamuutta ja näin tuoreena jää hieman ”raa’aksi”. Ei pehmeä, vaan jopa kitkerä. Onhan tämä aivan jotain muuta, kuin vastaavat tyylilajissaan. Täältä löytyy pippuria. Monipuolisen makumaailman tarjoileva Trappist.
Orval on aivan muuta, kuin perus Belgi Ale. Orval on Tripel, Orval on Saison, Orval on reilusti humaloitu Belgi Ale ja Orval on kaikkea. Orval ei ole maailman paras olut, mutta joka kerta tarjoaa suurimpia fiiliksiä mitä olut voi ihmiselle tarjota ja se tekee tästä oluesta, niin ison kuin se on. Orval on Orval!!! Tulikohan tuossa tarpeeksi monta kertaa mainittua sana Orval?
Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 5/5
Maku: 8/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 16/20
Yhteensä: 41/50
—
Fiilikset 7.8.2012:
(suora lainaus vanhasta blogitekstistäni)
Yleistä: Tämä kuuluu omiin vakio-ostoksiini, kun haluaa nauttia hienosta oluesta. Minulla on kellarissa yksi pullo Orvalia ikääntymässä ja varmaan pitää jossain vaiheessa lisää hamstrata kavereita sille.
Ulkonäkö: Oranssi olut vahvalla vaahdolla. Jättää kauniin pitsin lasin reunoille. Samea.
Tuoksu: Tunkkainen, hiivainen ja marjaisa. Tuoksussa havaittavissa myös hedelmällisyyttä.
Maku: Vahvasti humaloitu, hiivainen ja hieman katkera. Maussa tuntuu marjaisuus ja maltaisuus.
Tuomio: Mahtava nautiskelu olut, joka toimii tälleen tuoreeltaan ja varmasti ikääntyessään pehmenee. Paikasta ja ajasta riippumaton olut, kun maistuu aina hyvältä.
Ostanko jatkossa: Tulen ostamaan aina ja ikuisesti.
Pisteet:
Tuoksu: 8/10
Ulkonäkö: 4/5
Maku: 10/10
Suutuntuma: 4/5
Yleisvaikutelma: 16/20
Yhteensä: 42/50
Yhteenveto: Vuosien varrella on hieman alkanut löytämään yhä enemmän asioita maistamistaan oluista ja tässäkin sen jotenkin huomaa. Olen vuosien varrella päässyt maistamaan 2000 – 3000 erilaista olutta, joiden myötä myös oppii paljon. Intohimo olutta kohtaan saa myös perehtymään asiaan ja sen myötä tulee luettua oluesta. Olutharrastus ei ole pelkästään, että sokka irti ja purkki tyhjäksi x 24.
Olut on harrastuksena mielenkiintoinen matka, koska siinä ei ole ikinä perillä. Olut on sellainen koulu, josta ei ikinä valmistu. Olut on iloinen asia, eikä sitä tule hammasta purren ajatella ja maistella. Joten nautitaan kaikki hienoista oluista, jaetaan tietouttamme oluesta muille ja näin saamme oluen hienoa ilosanomaa laajalla säteellä ihmisten tietoisuuteen. Olut on iloinen asia! Kiitoksia kuluneesta vuodesta ja hyvää uutta vuotta 2017!
Loppuun vielä arvioni Orvalista, joka on samaa erää, kuin tuo 2012 vuoden arvioni. Ainut, vaan että tämä olut on kellarissa kypsynyt siitä lähtien. Katsotaan kuinka maistuu 29.9.2011 pullotettu olut, jonka parasta ennen päiväys 29.9.2016.
Fiilikset:
Tuoksussa pehmeää hedelmäisyyttä, belgihiivaa, eikä tietoakaan pistävyydestä. Oluesta huokuu enemmän vahvuutta, kuin tuoreesta. On tämä ottanut hieman voltteja myös alkoholipitoisuuteen kypsyessään.
Maultaan parfyyminen, mystinen ja jumalattoman pehmeä. Tässä on sitä Orvalin taikaa. Harvoin tulee vastaan olut, jota on hankala selittää, mutta nyt vetää kieltämättä hieman hiljaiseksi ja siis hyvällä tavalla. Jo näin kesken arvion sanon, että kypsytä Orvalisi. Suu kuivaa entistä enemmän, mutta samalla juotavuus paranee kun pistävyys häviää. Humalointi kuollut jo valovuosia sitten, mutta ei tämä tunkkainen ole.
Minulla oli joku kuutisen pulloa Orvalia kellarissa, kun kävin ostamassa koko Joensuun viimeiset pullot (sori) ja niitä maistelin noin vuoden välein. Pari oli korkkivikaista, mutta muuten voi sanoa, että parani vaan mitä vanhempana maistoi.
Pisteet:
Tuoksu: 9/10
Ulkonäkö: 5/5
Maku: 9/10
Suutuntuma: 5/5
Yleisvaikutelma: 17/20
Yhteensä: 45/50
No nyt tämä ”lyhyt” olutarvioni on oikeasti ohi 🙂