Olutliitto ry
www.olutliitto.fi
Lehdistötiedote 17.2.2016
Julkaisuvapaa heti
Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen:
Juomien valmistuksesta vauhtia Pohjois-Karjalan matkailuun ja elinkeinoelämään
Oluenkuluttajia ja olutseuroja yhdistävän Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen patistaa Pohjois-Karjalan matkailuorganisaatioita satsaaman lähiruoan ohella paikallisten juomien valmistukseen. Juomat ovat merkittävä tekijä koko suomalaisessa ruokakulttuurissa. Ihminen ei elä pelkästään syömällä, eikä elävä lähiruokaperinne ole vain karjalanpiirakoita ja lanttukukkoa.
Kähkösen mielestä maukkaat juomat ja niiden valmistajat ovat osa alueensa talouselämää, matkailuelinkeinoa sekä elävää perinnettä. Niitä pitäisi hyödyntää matkailubisneksessä huomattavasti nykyistä paremmin.
– Paikalliset juomat ovat osa maakunnallista identiteettiä siinä missä ruoat, niiden raaka-aineet, kulttuurimaisemat tai paikalliset käsityöt. Kotimaiseen raaka-ainepohjaan perustuvia pienpanimo-oluita, tilaviinejä, mehuja ja jopa tisleitä pitäisi arvostaa samalla tavoin kuin lähiruokaa, Kähkönen tähdentää.
Paljon alaan liittyviä yrityksiä
Pohjois-Karjalassa on poikkeuksellisen laajaa juomien valmistukseen liittyvää osaamista ja yritystoimintaa. Maakunnassa ovat suhteellisen pitkät marjaviinien ja -liköörien sekä erilaisten mehujen valmistuksen perinteet sekä runsaat parikymmentä ammattimaista marjanviljelijää.
Kontiolahdella valmistetaan palkittuja alkoholittomia kuohujuomia. Kiteellä toimii pari tislaamoa ja limonadinvalmistaja. Rääkkylässä valmistetaan omenasiidereitä, ja nyt Joensuuhun pystytetään kovaa vauhtia pienpanimoa.
Kähkönen patistaakin Pohjois-Karjalan matkailuorganisaatioita ottamaan kaiken mahdollisen irti laajasta juomatarjonnasta ja yhdistämään maukkaita juomia erilaisiin ruoka- ja matkailuhankkeisiin. Tällaisesta osaamisen keskittymästä ollaan monessa muussa maakunnassa vihreinä kateudesta.
– Ruokajuomalta vaaditaan koko ajan enemmän makua ja yhteensopivuutta nautittavan ruoan kanssa. Puhtaat ja laadukkaat raaka-aineet sekä ekologinen valmistustapa ja ympäristöystävälliset pakkaukset merkitsevät suomalaiselle ruokajuoman kuluttajalle erittäin paljon. Siinä on maakunnallisesti valtava yhteistyön paikka.
Pienpanimo-olutta Joensuusta
Erilaisten oluiden maisteluun sekä ruoan ja oluen yhdistämiseen perustuva kulttuuri etenee vauhdilla. Suomessa on noin 60 pienpanimoa, ja niitä syntyy 1–2 panimon kuukausivauhtia. Juomien valmistus on tällä hetkellä lähes ainoa elintarviketuotannon ala, jossa yritykset luovat myös uusia työpaikkoja.
Olutliiton puheenjohtaja on ilahtunut, että Joensuussa pannaan pian monen vuosikymmen tauon jälkeen omaa olutta. Olutpanimon rakentaminen alkaa olla pian loppusuoralla Raatekankaalla. Panimolaitteet on hankittu mittatilaustyönä Kiinasta. Pullotuslaite on hankittu myös uutena Italiasta. Panimolaitteiden pitäisi saapua Joensuuhun näinä päivinä. Pullotuslaite tulee maaliskuussa.
Panimo Honkavuoren on tarkoitus valmistaa ensi vuonna 200 000 litraa käsityöolutta. Tämän vuoden tavoite on reilut 100 000 litraa. Ajatuksena on hyödyntää pohjoiskarjalalaisia raaka-aineita mahdollisuuksien mukaan. Tämä koskee ainakin maltaita ja humalia. Panimolla on jo muutamista humalalajikkeista testiviljelmiä, joiden perusteella on tarkoitus saada humalia paikalliseen tuotantoon.
Kuluttajalla oikeus kohtuuhintaiseen lähiolueen
Alkoholilain uudistus on Olutliiton agendalla tällä hetkellä kärkihanke. Uudesta alkoholilaista riippuu, missä, milloin, mihin hintaan ja jopa kenen seurassa me suomalaiset oluenystävät saamme oluemme nauttia. Olutliitto ajaa pienpanimoille ulosmyyntioikeutta sekä vaatii vahvojen oluiden myynnin vapauttamista kauppojen hyllyille eli 4,7 prosentin rajan poistamista.
– Me puhumme kuluttajan oikeudesta puhtaaseen ja kohtuuhintaiseen kotimaiseen olueen. Vapauttamalla kaikki oluet kauppoihin kuluttaja saisi ostaa oluensa sieltä, mistä se on kätevimmin saatavilla; pienpanimon myyntipisteestä, lähikaupasta, marketista, Alkosta tai vaikkapa oluiden erikoiskaupasta.
Tämän toteutuessa me suomalaiset olisimme muiden Euroopan maiden rinnalla ja voisimme puhua ihan oikeasti oluesta kulttuurisena juomana eikä pelkästään ongelmien aiheuttajana.
Olutliitto on huolestunut kotimaisen oluen arvostuksesta ja pienpanimoiden tulevaisuudesta. Liiton mielestä uutta maistelukulttuuria edustavan ja kohtuullisesti alkoholia nauttivan valtaenemmistön ääni ei kuulu riittävästi alkoholilain kokonaisuudistusta valmisteltaessa.
– Vielä vaalien alla vuosi sitten pienpanimot olivat vähintäänkin joka toisen poliitikon suojeluksessa. Siksi en voi kuin ihmetellä. miksi hallitus on jättämässä pienpanimoiden ulosmyynnin suoraan valmistuspaikalta kokonaan pois käsittelyyn tulevasta alkoholilain kokonaisuudistuksesta, Kähkönen sanoo.
Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliittoon kuuluu 31 itsenäistä ja rekisteröityä olutseuraa tai yhdistystä, joissa on yli 2000 jäsentä. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa kansainväliseen toimintaan. www.olutliitto.fi.
——————————
Heikki Kähkönen
puheenjohtaja
Olutliitto ry
p. 050 353 8885
puheenjohtaja@olutliitto.fi
www.olutliitto.fi
TAULU 1: Pienpanimoiden valmistamat olutlitrat ovat yli nelinkertaistuneet vuodesta 2008.
2015 (arvio / HK) 15,0–15,5 milj. litraa
2014 yht. 13,4 milj. litraa
2013 yht. 13,0 milj. litraa
2012 yht. 11,9 milj. litraa
2011 yht. 8,8 milj. litraa
2010 yht. 8,2 milj. litraa
2009 yht. 4,7 milj. litraa
2008 yht. 3,0 milj. litraa
(Lähde: vuodet 2011–2014 Valvira ja vuodet 2008–2011 Pienpanimoliitto.
TAULU 2: Pienpanimoiden tuottaman oluen osuus Suomessa myydystä oluesta
vuosi – osuus, %
2015 (arvio / HK) – 4,0–4,2 % – osuus myynnin arvosta 6–7 %
2014 – 3,2 %
2013 – 3,1 %
2012 – 2,8 %
2011 – 1,9 %
(v. 2011–2014 Lähde: Valvira)