Rakas kotikaupunkini Joensuu saa vihdoinkin sen mitä se kaivannut ja mitä itse olen pitkään haaveillut eli oman pienpanimonsa. Panimo rakentuu kovaa vauhtia ja ensimmäisiä oluita luvassa todennäköisesti tämän vuoden toukokuussa. Olen käynyt kertaalleen vierailemassa panimolla, mutta silloin ei ollut vielä panimolaitteet saapuneet. Pääsin kuitenkin näkemään minkälaiset pullot ovat valinneet oluilleen ja myöskin maistamaan paria olutta. Niiden pohjalta osaankin jo hieman odottaa lupaavaa starttia. Heitin panimon suuntaan listan kysymyksiä, koska pitihän tämäkin pienpanimo saada tutuksi. Tässä on kiva infopaketti Panimo Honkavuoresta, jossa oluita valmistaa Ville Vuorio ja Jani Honkanen.
Huom. Jutun kuvat ovat panimon Facebook -sivulta ja niiden käyttöön on saatu lupa panimolta. Käykääs muuten tykkäilemässä tuota Facesivua!
Käykää myös katsastamassa panimon nettisivut: www.honkavuori.fi
Mistä tulee panimon nimi?
Panimon nimen keksiminen oli pitkä prosessi, meillä oli listalla kymmeniä, toinen toistaan parempia nimiä. Kun yritys rekisteröitiin viime vuoden syyskuussa, oli nimestä tehtävä päätös. Otimme sitten lopulta tällaisen yhdistelmänimen: Honkanen + Vuorio = Honkavuori. Nimessä oli mielestämme hieno, jylhä sointi ja kun laittaa omat nimet peliin, niin laadusta ei voi mitenkään tinkiä. Paljastettakoon, että meillä oli Susirajan panimo pitkään työnimenä. Susirajan panimo otettiin panimon sivutoiminimeksi. Samoin kuin Joensuun Juomatehdas. Englanniksi olemme Pine Mountain Brewery ja ruotsiksi nimemme sai muodon Bryggeri Tallberget.
 |
| ”Panimomiehillä hymy herkässä” |
Kuinka panimo sai alkunsa?
Harrastelimme molemmat juomalauluja opiskeluaikana. Noin kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen kävimme verestämässä vanhoja muistoja, kun Pienet sievät esiintyi ravintola Jokelassa. Ajankohta oli marraskuu 2009. Olimme tuolloin molemmat virkamiehinä. Ilta sai yllättävän käänteen, kun Jani yhtäkkiä kysyi, että perustetaanko panimo? Sanojensa vakuudeksi Jani ojensi kätensä ja alle sekunnissa puristimme jo kättä. Siitä se sitten lähti.
Miksi perustitte panimon juuri Joensuuhun?
Tämä on opiskelukaupunkimme, jossa on vielä paljon tuttuja. Joensuussa on tarjolla aivan erinomaista vettä. Lisäksi löysimme soveliaan ja erittäin siistin tilan panimolle
Mikä sai teidän ylipäätänsä perustamaan olutpanimon?
Ollaan liikkeellä rakkaudesta lajiin ja ajateltiin tehdä jotain muutakin, ennen kuin tulee se viidenkympin villitys. Sitä paitsi Pohjois-Karjalasta puuttuu tällä hetkellä panimo. Eihän niin voi olla. Jonkunhan se oli tehtävä.
Minkälainen olutpanimo on ja tulee olemaan Panimo Honkavuori?
Koitamme saada tuotteet tasalaatuisiksi, käytämme paikallisia raaka-aineita ja jotain täysin uuttakin on tulossa.
Minkälaisilla oluilla tuotanto alkaa?
Lager, vehnä, IPA ja Pale Ale.
Minkälaisia muita oluita on luvassa?
Stout, luostarityylinen vahva ale, saison sekä erilaisilla mausteilla ryyditettyjä yllätyksiä.
Paljon tulee olutta ulos vuonna 2016 ja entäs siitä eteenpäin?
Tämän vuoden laskelmat on tehty 110 000 litran perusteella. Toivottavasti siihen päästään. Vuosituotanto voisi olla 200 000 litraa jatkossa, jos kaikki tuotokset saadaan kaupaksi.
Minkälaisilla panimolaitteilla valmistatte oluita?
Meillä on mittatilaustyönä tehdyt 2000 litran laitteet. Valmistajana on kiinalainen Meto, jonka tehtaalla olemme käyneet kahdesti, ensin tilaamassa ja sitten lopputarkastuksessa. Käymistankkeja meille tulee kymmenen.
Millä erotutte muista suomalaisista pienpanimoista?
No ainakin sijainnin puolesta. Joitain muitakin eroavaisuuksia varmaan matkan varrella ilmenee. Ei paljasteta niitä vielä.
Kuinka monta oluterää olette valmistaneet ennen kuin perustitte panimon?
Riippuen laskutavasta. Jos erä määritellään aivan tiukimmalla tavalla, niin niitä on pitkälti toista sataa.
Mitä kaikkea vielä edessä ennen kuin tuotanto lähtee täysillä rullaamaan?
Viimein saatiin tietoa laitteiston saapumisesta ja se
on huomenna (25.2.2016). Trukki tuli eilen (23.2.2016). Valvira tulee
tarkastukselle 11.3.2016. Jos lupa heltiää, niin sen jälkeen pääsemme viimein
itse asiaan. Olutta
päästään valmistamaan todennäköisesti maaliskuun alussa. Pullotuslaite
saapuu maaliskuun puolenvälin tienoilla. Pullotuslaite hankittiin uutena
Italiasta Gain tehtaalta, jossa kävimme syyskuussa tehdaskierroksella.
 |
| ”Yhdeksän testi-IPAa makutestissä. Lähellä ollaan, mutta ei vielä perillä.” |
Janin ja Villen omat oluttaustat!
Ensikosketus oluisiin?
Jani: Tätä ei yleensä kerrota. Sen voin paljastaa, että ensimmäinen olut maistui pahalta. Ensimmäisen pienpanimo-oluen maistoin muistaakseni vuonna 1999 Amerikassa, jolloin ihastuin heti amerikkalaisiin pienpanimotuotteisiin.
Ville: Pienpanimo-oluista ensimmäisiä muistikuvia löytyy Ilosaarirockissa nautitusta liperiläisen pienpanimon oluesta nimeltä Maahinen. Olin opiskeluaikana vaihdossa Saksassa, jossa sitten tutustuin laajemmin alaan.
—
Minkälainen oli ensimmäinen itse valmistamasi olut ja kuinka se onnistui?
Jani: Ensimmäisen mallasjyvistä tekemäni olut on vuodelta 2014. Se oli brown ale ja siitä tuli aika hyvä, paljon parempi kuin osasin odottaa. Sitä saattaa olla jokin pullo vielä tallessa.
Ville: Ensimmäinen kokonaan itsetekemäni käymistuote on vuodelta 1991, jolloin keitimme sahtia opiskelukaverin saunassa. Sahti onnistui erinomaisesti, se oli tehty mummoni reseptillä. Muutoin opiskeluaika sujui olutuutteiden ja niiden virittelyn merkeissä.
—
Mitä olut sinulle merkitsee?
Jani: Olut on minulle mahdollisuus, uusi elämä. Uskallan väittää, kun suunnittelee ensimmäisen reseptinsä ja panee siitä oluen, niin näkökulma olutmaailmaan ja elämään ylipäänsä muuttuu silmänräpäyksessä. Olut on minulle tällä hetkellä harrastus, joka yrittää muuttua työksi. Yritän kuitenkin pitää oluenpanon iloisena asiana, lähinnä vakavamielisenä virkamiesvitsinä, joka kerrotaan aina hieman eri tavalla.
Ville: Nyt kun oluesta on tulossa ammatti, niin siihen suhtautuu vähän eri tavalla. Nykyään oluenjuonti on muuttunut analyyttiseksi maisteluksi, jossa tulee mietittyä käytettyjä humalalajikkeita ja maltaita. Hyvän oluen löytäminen tuottaa kuitenkin nautintoa edelleen.Kaiken kaikkiaan nykyään olutta tulee juotua määrällisesti vähemmän.
—
Kertokaa hieman itsestänne?
Jani: Olen ensimmäisen polven joensuulainen olutyrittäjä, jolla on jonkin sortin työhistoria tutkimus- ja virkamiesmaailmassa. Pidän siitä, että ihmiset pysäyttävät minut kadulla ja sanovat ”oletko sinä niitä panimomiehiä?”. Näin ei ole vielä kuitenkaan käynyt.
Ville: Minut tunnettiin aiemmin virallisena liskomiehenä. Väittelen rupiliskon suojelubiologiasta aprillipäivänä. Matka liskomiehestä olutmieheksi ei ole pitkä.
—
Mitkä kaupalliset oluet ovat suosikkejanne? Kotimainen ja ulkomaalainen suosikki?
Jani: Pidän lähes kaiken tyyppisistä oluista. Olutsuosikit kuitenkin vaihtelevat vuodenaikojen ja omien tunnetilojen mukaan. Tällä hetkellä maistuvat pale alet ja vehnäoluet sekä belgialaistyyppiset vaaleat alet.
Ville: Olutnautintoja saan monipuolisesti oluttyylien eri laidoilta. Mieluiten valitsen tällä hetkellä pale alea tai vahvoja belgialaisia aleja. Missään tapauksessa en ylenkatso myöskään maukkaita lagereita.
—
