Perjantai 10.4.2015
Herätys klo. 4:00 ja siitä vähitellen polkemaan pyörällä kohti juna-asemaa. Matkaa oli ainoastaan viisi kilsaa, mutta vesisateessa vastatuuleen koko matkan ylämäkeä, niin sai ”kivan” hien päälle heti aamutuimaan. Neljä puoli tuntia junassa ja kävelemään kohti aamupalapaikkaa. Sain Twitterin kautta mukavasti vinkkejä, että missä kannattaisi syödä aamupalaa ja niistä lopulta valitsin saksalaisen kahvilan nimeltä Café DaJa
Valinta oli loistava, koska 10 euron hinnalla sai syödä lounasbuffetista mitä vaan halusi. Vedin ison kasan saksalaisia leikkeleitä, jolla kyllä jaksaa telkuta koko loppupäivän. Aamiaisen jälkeen tein pienen kävelyretken, koska ilma oli mitä loistavin. Pitkään en kuitenkaan jaksanut maisemia katsella, vaan siirryin sisätiloihin oluelle.
Paikaksi valikoitui oma vakiopaikkani Stone’s. Vatsa oli vielä aamupalasta pullollaan, joten burgerit jäi tällä etapilla maistamatta. Otin hanasta Ruosniemen Panimon Pikkupomoa, mutta minulle laskettiin vahingossa mukillinen Stone’s Barley Winea, joten sainkin kaksi olutta naamani eteen. Siinä istuskelin rauhassa n. tunnin ajan ja päätin sitten lähteä kohti Kaapelitehdasta.
Decanterin tiski valmistautuu ottamaan yleisön vastaan |
Spiegelaun olutlaseja |
Sisälle HBF:ään pääsin siinä klo. 13 aikaan ja kävin kävelemässä festarialueen läpi, samalla tervehtien kaikkia tuttujani. Sillä hetkellä paikalla ei ollut kuin näytteilleasettajia, joten hyvin mahtui liikkumaan. Ensimmäinen tiski, johon pysähdyin oluelle, oli Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tiski. Siinä vaihdoimme kuulumisia Rami Aarikan ja Ville Vilenin kanssa. Samalla otettiin maistoon Wasaborg Savuvehnä.
Laitilan Wasaborg Savuvehnä
Yllättävän raikas tummaksi vehnäolueksi. Hennon savuinen ja miellyttävä vehnis.
Seuraavana siirryin Bryggeri Helsingin tiskille, jossa rupateltiin hetken aikaan Majasen Ollin kanssa samalla maistellen…
Bryggeri Helsinki Rosé
Vahvaa valkoviiniä, marjaisuutta ja alkoholi hienosti peitettynä. Hieno vaihtoehto valkoviinille.
Olen jo pitemmän aikaa fanittanut Saisoneja, joten seuraavana etappina oli Maku Brewingin tukikohta, jossa hanassa heidän uutuus Saison.
Maku Brewing Saison
Helposti lähestyttävä Saison. Belgihiivaa, mausteisuutta, hedelmää. Keskiverron hapan, hieman karamellinen ja mukavan sitruksinen. Tykkäsin erittäin paljon.
Decanterin Spiegelau -olutlasitasting
Sitten alkoi kello lähestyä neljää ja oli aika siirtyä Decanterin
järjestämään Spiegelau –oluttastingiin. Mukaani otin Tolkku Käteen
–yhteisön Cyde Hyttisen, joka oli näissä tasting jutuissa aivan noviisi.
Cyden kanssa menimme istumaan takariviin, kuten itsellä on aina
koulussakin tapana ja meidän pohjoiskarjalaista porukkaamme tuli
täydentämään myös Tiilikaisen Heino. Tastingissa pääsimme maistamaan
kolmea eri olutta, kolmesta erilaisesta lasista. Itselleni nämä ovat
melko tuttua juttua ja Spiegelaun lasit on olleet käytössä jo pitemmän
aikaa, mutta hienoa oli seurata sivusta kuinka Cyde innostui myös tästä
asiasta. Itse koin samanlaisen fiiliksen ekassa tastingissani ja siitä
lähtien olenkin liputtanut näiden hyvien olutlasien puolesta. Tastingin
piti Spiegelaun olutkouluttaja Kornel Dura.
Tasting oli muuten onnistunut, mutta maistelussa ollut Centennial IPA veti viimeisiään ja maistui melko tunkkaiselta.
Arde ja Kähkösen Heikki valmistautumassa tastingiin |
Hyttisen Cyde somettaa tasting tuntemuksiaan… |
…sama homma taitaa olla myös Tiilikaisen Heinolla meneillään. |
Ekaks vähän Witbieriä… |
Parasta ennen on kohta! |
Tällainen setti maisteltiin |
Tastingin jälkeen paikalle saapui ystäväni Antti, jonka kanssa olemme käyneet läpi monet olutfestarit. Antin kanssa ryntäsimme hakemaan juomista, koska eihän oluttapahtumassa saa olla kuivin suin. Lasiin löytyi Saimaan Juomatehtaan tiskiltä Sysilän Ilkan Bruuverissa valmistama RuisIPA…
Bruuveri Hillbino’s Rye Hiffer IPA
Tasapainoinen RuisIPA, jossa ruista on juuri sopivasti. Karamellista maltaisuutta ja havuisuutta. Tosi nautinnollinen IPA.
Hifferin jälkeen jatkoimme IPA –linjalla ja Antin suosikkeja ovatkin juuri nämä Pale Alet, joten miksipä ei seuraavakin olut olisi ollut sitä kategoriaa. Lasinpesu pisteen kautta Diamond Beveragesin äärelle ja sieltä Brewdogin Single Hoppia lasiin.
BrewDog IPA Is Dead Simcoe
Tämä oli melkoinen pettymys. Mallasrunko kateissa ja kissanpissaa, sekä tuoksussa että myös maussa. Sitrushedelmää, mutta eipä juuri muuta. Yksiulotteinen IPA, jota ei juurikaan tehnyt mieli juoda loppuun.
IPAn jälkeen oli pakko saada aivan erilaista olutta, joten Pyynikin Käsityöläispanimon Juhlasahti vaikutti hyvältä vaihtoehdolta.
Pyynikin Tumma Juhlasahti
Ei parhaita maistamiani sahteja, mutta kelpoa tekemistä. Ruisleipää, jonka päällä banaania. Makeutta hieman liikaa. Alkoholi hyvin piilossa.
Tässä vaiheessa kello oli n. 19:30 ja pääsimme Monditalyn tiskillä maistamaan monta erilaista ranskalaista olutta. Meille piti oluttastingin Les Brasseurs de Lorraine –panimon Régis Bouillon.
Ensimmäiseksi maistoon…
Régis Bouillon kasaamassa meille maistettavia oluita |
Brasseurs de Lorraine 14-18 Bière du Centenaire
Helposti lähestyttävä Pale Ale, jossa raikkautta ja witbiermäisiä vivahteita. Ei mikään erityinen, mutta kesäjuomana
Brasseurs de Lorraine Loroyse Biere Blonde
Tämä oli lopulta oma suosikkini näistä ranskalaisista oluista. Kahdeksan prosenttinen Tripel, jossa alkoholi hyvin peitettynä. Karamellia ja hieman katkeruutta. Siinä ja siinä, ettei liian makea. Tykkäsin.
Brasseurs de Lorraine Duchesse de Lorraine
Ohutta savuisuutta ja karamellisuutta. Jää hieman pliisun oloiseksi.
Brasseurs de Lorraine Lux Divina
Maultaan paahteinen ja sieltä voi poimia myös kahvia, karamellia ja suklaata. Miellyttävän makuinen, vaikka ei niinkään nouse tyylilajinsa parhaimmiston joukkoon.
Brasseurs de Lorraine Mona Lisa
Etiketti oli jotenkin erittäin tutun näköinen. Ihan kun olisin jossain nähnyt tämän naisen aikaisemmin. Oisko joku pop-tähti tai näyttelijä 😉 No joo! Mona Lisa tuoksuu vahvasti vadelmalta ja tuoksu on oikein miellyttävä, vaikka pientä keinotekoisuutta siitä löytyy. Maku jää omaan suuhuni erittäin vaisuksi. Siellä on vadelmaa, mutta en vaan pääse tähän kiinni. Kevyt olut ja jopa hieman vetinen. Vadelma on maussa vielä keinotekoisempaa kuin tuoksussa. Hyvin erikoinen olut, mutta tällä kertaa ei minun makuuni.
Viimeisenä ranskalaisena maistoon…
Brasseurs de Lorraine Bière Gamote
Bergamotilla maustettua kevyttä vehnäolutta. Sitruksinen ja hieman makea vehnis, joka kesäjuomana menisi tosi nätisti. Nyt kuitenkin festaripuitteissa jäi hieman jalkoihin. Tämä olut tarvitsee aurinkoisen päivän ympärilleen toimiakseen ja silloin vois ollakin hyvää tavaraa.
Ennen siirtymistä toisten tiskien tarjonnan pariin otin vielä Monditalyn tiskiltä maistoon oluen, johon ihastuin jo OlutExpossa ja sehän oli…
Elav Punks Do It Bitter
Kevyet prosentit, mutta mahtaava määrä makua. Tähän ihastuin jo viime vuoden OlutExpossa, joten pakko oli päästä maistamaan uudestaan.
PunkkiBitteriä imeskellessäni muistin, etten ollut vielä maistanut Maku Brewingin Dianaa, joten vauhdilla Makutiskille kopeloimaan Dianaa.
Maku Brewing Diana
Omaan makuuni Maku Golden Ale on parempi, kuin Diana. Runko ei täysin pysy reilujen makujen tasolla.
Vatsa rupesi huutamaan armotonta nälkäänsä, joten kun naaman eteen tuli Texasilaista BBQ:ta myyvä koju, niin kyllähän sitä evästä piti ottaa.
Texas BBQ NY Deli Pastrami sandwich
Olipa maukkaan makuinen sandwich. Mukana olleet suolakurkut olivat aivan liian tulisia, joten ne jäivät syömättä. Mahtavia makuja, mutta 15 egeä oli kyllä hurjan kova hinta.
Noita sandwich settejä ois voinut helposti vetää kaks kolme, mutta pitihän se jättää tilaa myös oluelle.
Fat Lizard oli itselleni uusi panimo ja samalla varmasti myös monelle muullekin. Ekana maistoon..
Fat Lizard 101 California Pale Ale
Helposti lähestyttävä Pale Ale, joka huokuu tuoreutta. Sitrushedelmäinen ja jopa yllättävän kevyt, vaikka onkin 5,8 %.
Samalla kertaa otimme myös maistoon toisen oluen lihavilta liskoilta ja istahdimme heidän pakun sisälle siemailemaan juomiamme discopallon pyöriessä, musiikin soidessa ja savukoneen iskiessä lisää savua auton sisälle.
Fat Lizard Heavy Fuel IPA
Aikaisemmissa oluttapahtumissa yksi omista suosikeistani on ollut Vakka-Suomen Panimon Prykmestar Nokkospils, joten tälläkin kertaa se piti ottaa maistoon. Nyt Nokkospils oli ensimmäistä kertaa prosenteiltaan hieman vahvempi ja voltteja löytyi 5,2 %.
Vakka-Suomen Prykmestar Nokkospils
Viime vuonna Nokkospilssissä oli tosi paljon nokkosta ja se johtui vahvasta nokkosvuodesta. Nyt nokkonen oli miedompaa ja oluen runko vahvempi. Kyllä tämä oli taas kerran erittäin maistuva olut, joka hyvin omalaatuinen.
Bryggeri Helsingin tiskiltä mainiota janojuomaa eli Maibockia lasillinen ja vähitellen kohti Diamondin tiskiä, josta maistettavaksi loput BrewDogin oluet. Oluita meille maistatti Victoria Scott.
BrewDog Bourbon Baby
Hieman jäi pliisun oloiseksi. Kertaalleen pullosta maistettuna toimi huomattavasti paremmin.
BrewDog Alice Porter
Vahvaa paahteisuutta, mutta jotenkin liian kevyt ja ohutrunkoinen Portteri. Kuivahko.
BrewDog Restorative Beverage For Invalids & Convalescents
Vahvaa katkeroa, reilunpuoleista makeutta ja mallasrunko tasapainottaa. Ei mene överiksi, jota tältä aluksi oletin. Parasta BrewDogia näillä festareilla.
BrewDog Paradox Compass Box
15 volttinen Imperial Stout, joka tarjoilee melkoisen määrän makuja, mutta kompastuu siihen että alkoholi puskee läpi ja on hieman liian makea. Festariolosuhteissa ei toiminut, mutta mielipide voisi hieman muuttua kotona maistellessa.
Tällä kertaa BrewDogin oluet olivat pettymys, eikä niistä juuri
jäänyt kerrottavaa jälkipolville. Ei sillä, että muutenkaan lapsilleni
oluista kertoisinkaan. Sitten oli vuorossa illan viimeisen hitaan vuoro
ja otin lasillisen Vakka-Suomen Prykmestar DIPAa, joka on monesti ollut näissä tapahtumissa
illan viimeinen olut.
Sitten olikin aika lähteä kavereiden kanssa
jatkoille, mutta pitkä päivä rupesi tuntumaan ja iski törkeä väsymys.
Teinkin järkevän ratkaisun ja siirryin lataamaa akkuja seuraavaa päivää
varten. Kaikin puolin hieno päivä!
Päivän parhaat oluet (aakkosjärjestyksessä):
- Bryggeri Helsinki Rosé
- Elav Punks do it Bitter
- Fat Lizard Brewing Co. Heavy Fuel
- Maku Brewing Saison
- Vakka-SuomenPrykmestar Nokkospils